{"id":1671,"date":"2024-09-08T12:27:32","date_gmt":"2024-09-08T09:27:32","guid":{"rendered":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/?p=1671"},"modified":"2025-01-08T07:49:29","modified_gmt":"2025-01-08T05:49:29","slug":"mika-maya-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/mika-maya-2\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 Maya?"},"content":{"rendered":"\n

Mik\u00e4 Maya?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tarkoituksena on avata sit\u00e4 laajaa merkityskentt\u00e4\u00e4, johon sanalla \u2019maya\u2019 voidaan viitata maantieteellisesti, ajallisesti, alueellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. <\/p>\n\n\n\n

Kun vastaamme tulee sana \u2019maya\u2019, voimme kysy\u00e4 tarkennusta: mik\u00e4 ajankohta tuhansien vuosien mayakulttuurin jatkumossa, mik\u00e4 maantieteellinen sijainti laajemman maya-alueen kokonaisuudessa, mik\u00e4 mayakieli suuremmassa sukupuussa ja mik\u00e4 monista ajanlaskuista mayojen monikalenterij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on vain lyhyt ja yksinkertaistettu katsaus vaativaan ja monitahoiseen aiheeseen, josta kirjoitan tulevassa kirjassani syvemmin ja uusimman tutkimuksen viitekehyksess\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 muutamilla kartoituksilla haluan luoda taustaa mayojen aikaviisaudelle, jonka perinteeseen paikantuu oma polkuni pohjoisena p\u00e4iv\u00e4npit\u00e4j\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Maya-kansojen historiallinen jatkumo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viihteellisiss\u00e4 mayakulttuurin esityksiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n mayojen pyramidikaupunkien loistoaikaan ja pohditaan mayasivilisaation romahdusta. N\u00e4in kuitenkin tuetaan kolonisaation aiheuttamaa vaikenemista siit\u00e4 historiallisesta jatkumosta, joka todistaa mayakansojen elinvoimasta ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti jatkuneesta el\u00e4v\u00e4st\u00e4 kulttuuriperinteest\u00e4. Rauniokaupunkien kuvasto antaa mielikuvan jostakin muinaisesta ja jo pitk\u00e4\u00e4n kuolleena olleesta sivilisaatiosta. T\u00e4ll\u00e4 kuitenkin ohitetaan koko valloituksen j\u00e4lkeinen 500-vuotinen mayakansojen selviytymiskamppailu ja kolonisaation aiheuttama k\u00e4rsimyshistoria.<\/p>\n\n\n\n

Maantieteellinen Maya-alue<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alla olevasta kartasta n\u00e4kyy mayakulttuurin maantieteellinen sijoittuminen kahden suuren mantereen v\u00e4liin, kolmen merellisen vaikutuksen keskelle. Pinta-alaltaan noin Suomen kokoinen alue sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 harvinaisen rikkaan biodiversiteetin, joka karkeasti jaetaan kolmeen vy\u00f6hykkeeseen: l\u00e4nness\u00e4 Tyynenmeren puolella vuoriseutujen viile\u00e4t yl\u00e4ng\u00f6t, keskiosassa trooppiset sademets\u00e4t ja id\u00e4ss\u00e4 Jukatanin niemimaan alangot. T\u00e4h\u00e4n maaper\u00e4n geologiseen vaihtelevuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen syntyi mayakulttuurin jatkumo, alkaen tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua ja jatkuen t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.  Nykyisten valtiollisten rajojen mukaan maya-alue sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan Guatemalan ja Belizen valtiot, Meksikon viisi osavaltiota Chiapas, Tabasco, Campeche, Jukatan ja Quintana Roo ja lis\u00e4ksi pohjoisia osia Hondurasista ja El Salvadorista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mayojen j\u00e4lkiklassisen kauden katsotaan lopullisesti p\u00e4\u00e4ttyneen toisen vuosituhannen alussa, kun Espanjan sotilaat valtasivat viimeisen itsen\u00e4isen mayavaltion p\u00e4\u00e4kaupungin Nojpet\u00e9nin vuonna 1697. N\u00e4in mayakulttuurin kronologia usein kuvataan: se p\u00e4\u00e4ttyy kaupunkivaltioiden loiston hiipumiseen ja espanjalaisten valloittajien tuloon.<\/p>\n\n\n\n

Mayoja kuitenkin el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 esivanhempiaankin: nykyisten Meksikon, Guatemalan, Belizen, Hondurasin ja El Salvadorin valtioiden alueilla. Yh\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 mayakieli\u00e4 on noin kaksikymment\u00e4 ja niill\u00e4 on viitisen miljoonaa puhujaa. Mayat eiv\u00e4t ole kadonneet – p\u00e4invastoin: heid\u00e4n kulttuuriperint\u00f6ns\u00e4 el\u00e4\u00e4. Nuoren polven mayatutkijoiden ja perinteen elvytt\u00e4jien mukana henkinen resilienssi on vain vahvistunut: he ovat alkaneet kirjoittaa sivilisaationsa historiaa omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan. T\u00e4t\u00e4 mayakulttuurin el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kaiken aikaa uudistuvaa kulttuurista jatkumoa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 painottaa. Siit\u00e4 vaikeneminen on osa tietoista ja harkittua kolonisaatiota, nykyisten mayojen olemassaolon n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tekemist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Mayakielten sukupuu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yh\u00e4 puhuttuja kantamuodosta haarautuneita mayakieli\u00e4 on kolmisenkymment\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavasta Harri Kettusen mayakielten sukupuusta voi n\u00e4hd\u00e4 miten haarautuminen kantamayasta on tapahtunut kolmen vuosituhannen aikana, alkaen vuodesta 2000 eaa. <\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 jokainen yh\u00e4 elinvoimainen haara edustaa ei vain kielt\u00e4, vaan my\u00f6s yht\u00e4 ainutlaatuista mayakansaa ja sen el\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuriperinnett\u00e4. Eri kielten puhujat haluavat usein k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n oman kielist\u00e4 nime\u00e4, esim. k\u2019iche\u2019<\/em> tai kachikel<\/em>, yleist\u00e4v\u00e4n maya<\/em> sanan sijasta.  <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Alla oleva Jordan Engelin luoma kartta The Decolonial Atlas<\/em><\/strong> -sivustolta esitt\u00e4\u00e4 kulttuurialueen mayakielist\u00e4 nimist\u00f6\u00e4 kunnioittaen ja mayojen kosmologian mukaan orientoituen it\u00e4\u00e4n pohjoisen sijasta. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Maya-alueen kulttuuriset erot ja yhtenev\u00e4isyydet <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Joulukuussa 2023 Bonnissa j\u00e4rjestettiin akateemisten mayatutkijoiden eurooppalaisen yhdistyksen toimesta (WAYEB European Association of Mayanists) <\/em>j\u00e4rjestyksess\u00e4 jo 28. WAYEB-konferenssi. Sen teemana oli Paikallisuus ja yhten\u00e4isyys: maya-alueen kulttuurinsis\u00e4isen vaihtelun ja samankaltaisuuden tutkiminen –Regionalism and Unity: Exploring Intracultural Variation and Commonality in the Maya Region<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa suomentamani ote konferenssin esittelytekstist\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

Olemme tottuneet puhumaan \u2018mayasta\u2019, sek\u00e4 populaarissa ett\u00e4 akateemisessa keskustelussa. Mutta oliko tai onko t\u00e4llaista yhten\u00e4ist\u00e4 mayakulttuuria todella olemassa? Itse asiassa ajatus suuresta mayakulttuurista, joka ulottuu Guatemalan yl\u00e4ng\u00f6ilt\u00e4 Yukataniin, syntyi vasta 1800-luvulla eurooppalaisesta tarpeesta jakaa maailma kulttuurialueisiin. T\u00e4lt\u00e4 osin termi\u00e4 \u2018maya\u2019, joka alun perin merkitsi pohjoisen Jukatanin kielt\u00e4 ja asukkaita, k\u00e4ytettiin koko kieliperheelle ja eri kansoille, jotka puhuvat kukin omaa kielt\u00e4\u00e4n laajalla maya-alueella.<\/em><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin termi ’maya’ siirrettiin mainittujen kansojen asuttaman alueen arkeologiseen kulttuuriin. Erot huomioimatta se keskittyi yhteisiin merkitt\u00e4viin kulttuurisiin piirteisiin – erityisesti kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tiettyihin taiteen ja arkkitehtuurin n\u00e4k\u00f6kohtiin. T\u00e4m\u00e4 homogenisoiva n\u00e4k\u00f6kulma j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin huomiotta sen tosiasian, ett\u00e4 koko alueella, jota yleisesti kutsumme ’mayaksi’, oli lukuisia erilaisia \u200b\u200bkehityskulkuja ja paikallisia kulttuureja, jotka olivat yht\u00e4 erilaisia \u200b\u200bkuin maantieteelliset ja ilmastolliset ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mesoamerikkalainen monikalenterij\u00e4rjestelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nykyihmisen on vaikea kuvitella sit\u00e4 taivaan kirkkautta, joka mahdollisti tuhansia vuosia sitten Mesoamerikan ja mayojen aikatieteen synnyn. Ensimm\u00e4iset alueelle tulleet asukkaat, monien muiden esihistoriallisten ihmisten tavoin kantoivat jo mukanaan astronomista tietoa auringon, kuun, planeettojen ja t\u00e4htien liikkeist\u00e4. Kuitenkin juuri tuolla erityisell\u00e4 alueella, kapean Tehuantepecinkannaksen molemmin puolin ja Jukatanin niemimaalla olivat ne erityisen suotuisat olosuhteet, joita pidet\u00e4\u00e4n Mesoamerikkalaisen monikalenterij\u00e4rjestelm\u00e4n alkukotina. <\/p>\n\n\n\n

Mayakalenteri \u2013 mutta mik\u00e4 niist\u00e4? Erilaisten ajankiertojen monimutkaiseen laskemisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on saattanut kuulua aikanaan jopa kaksikymment\u00e4 kalenteria. Sanapari mayakalenteri<\/em> ei viel\u00e4 tarkenna, mist\u00e4 kalenterilaskusta on kysymys.  My\u00f6s sana \u2019kalenteri\u2019 on mayojen polykronisen aikatieteen yhteydess\u00e4 harhaanjohtava, sill\u00e4 se luo nopeasti v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4n mielikuvan nykyisest\u00e4 gregoriaanisen kalenterin my\u00f6t\u00e4 syntyneest\u00e4 lineaarisen ja monokronisen ajanhallintamenetelm\u00e4n ruudukosta. <\/p>\n\n\n\n

Mayojen hienostuneet ajan laskemisen tavat ovat perustuneet sykliseen aikak\u00e4sitykseen ja monien yht\u00e4aikaisten kalenterien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yhdess\u00e4 ne ovat luoneet matemaattisesti eritt\u00e4in tarkan, mutta samalla taiteellisesti rikkaan aikamatriisin, jota on l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 huomioonottaen se kulttuurikonteksti, jossa kalenterij\u00e4rjestelm\u00e4 syntyi ja kehittyi monimuotoisuuteensa. <\/p>\n\n\n\n

Chol Q\u2019ij rituaalikalenterin tuhatvuotinen perinnejatkumo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaiken kulttuurimuutoksen l\u00e4pi on s\u00e4ilynyt tietty katkeamaton mayojen aikaviisauden perinne, jota salaisesti ja suurin uhrauksin on siirretty suullisesti sukupolvelta toiselle.  Monista ajanlaskuista on selviytynyt – kaiken tukahduttamisen ja kuoleman uhallakin – erityisesti rituaalikalenteri Chol Q\u2019ij<\/em>, jukateekiksi Tzolkin<\/em>. T\u00e4m\u00e4 260-p\u00e4iv\u00e4inen, astronomiasta riiippumaton pyh\u00e4 kierto on jatkunut katkeamatta tuhansia vuosia. Se oli aikanaan ja on edelleen koko laajempaa Mesoamerikkaa yhdist\u00e4v\u00e4 ajanlaskutapa. <\/p>\n\n\n\n

Kalenteritietouden kantajien ammattiperinne on yht\u00e4 vanha kuin mayojen kalenterij\u00e4rjestelm\u00e4 \u2013 siis tuhansia vuosia jatkunut yhteen solmiutunut polku. Klassisena aikana t\u00e4m\u00e4 koulutetun eliitin ammatti oli usein yhdistelm\u00e4 astronomin, kirjurin ja matemaatikon taidoista. Mayojen sivilisaatio on kokenut monia eri aikakausia ja kulttuurivaiheita, niiden aikana my\u00f6s aikatieteeseen erikoistuneen ammattikunnan toimenkuvassa on tapahtunut suuri historiallinen ja kulttuurinsis\u00e4inen muutos. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mayayhteis\u00f6iss\u00e4 monikalenterij\u00e4rjestelm\u00e4n ja siihen liittyv\u00e4n viiisausperinteen kantaminen kuuluu siihen erikoistuneille p\u00e4iv\u00e4npit\u00e4jille, monikossa Aj Q’ijab’<\/em>. P\u00e4iv\u00e4npit\u00e4j\u00e4 on suora suomennos sanasta daykeeper<\/em>, joka on yleistynyt englannin kieleen tarkoittamaan mayojen kalenteritietouden kantajaa. T\u00e4m\u00e4 on puolestaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u2019iche\u2019 kielisest\u00e4 termist\u00e4 Aj Q\u2019ij<\/em>. Aj <\/em>tarkoitttaa jonkin asian parissa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 ja Q\u2019ij <\/em>tarkoittaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s aurinkoa ja valoa.  <\/p>\n\n\n\n

Aj Q\u2019ij ei ole ainoastaan kalenteritietouden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4, vaan my\u00f6s yhteis\u00f6ns\u00e4 henkinen opas, joka monin eri tavoin huolehtii yhteis\u00f6ns\u00e4 hyvinvoinnista ja sen harmoniasta luonnon ja kosmoksen voimien kanssa. P\u00e4iv\u00e4npit\u00e4j\u00e4t erikoistuvat kukin lahjojensa mukaan, kehitt\u00e4en ainutlaatuista ja pitk\u00e4\u00e4 polkuaan oman perimyslinjansa ohjauksessa. Vihkimyksi\u00e4 on useita, vastuun ja kokemuksen kasvaessa. <\/p>\n\n\n\n

Pohjoinen p\u00e4iv\u00e4npit\u00e4j\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mayakulttuurin kent\u00e4ss\u00e4 oma erityinen alueeni on mayojen aikaviisaus, erityisesti Chol Q\u2019ij rituaalikalenteri. Sen kiertojen seuraaminen ja syvent\u00e4v\u00e4 opiskelu on ollut p\u00e4ivitt\u00e4inen harjoituspolkuni l\u00e4hes 15 vuotta. <\/p>\n\n\n\n

Perehtymiseni mayakulttuurin historiaan ja henkiseen perint\u00f6\u00f6n alkoi 80-luvulla yliopistoaikana kirjallisina tutkimusmatkoina. Muuttaessani 90-luvun alussa Pohjois-Amerikkaan opiskelemaan Amerikkojen alkuper\u00e4iskansojen viisautta syntyi my\u00f6s ensimm\u00e4inen kosketukseni el\u00e4v\u00e4\u00e4n mayakulttuuriin. Kun v\u00e4\u00e4ristelev\u00e4 mediakohu tulevasta maailmanlopusta 2010-luvun alussa alkoi, se sai minut kulttuurientutkijana suuntautumaan entist\u00e4 syv\u00e4llisemmin kohti mayojen itsens\u00e4 kantamaa ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 tuhatvuotista kalenteritietoutta kohti. Lopulta alkuper\u00e4ist\u00e4 maya-aikaviisautta etsiv\u00e4 polkuni johdatti minut Guatemalan k\u2019iche\u2019 mayojen luo, huipentuen 16.4.2017 Aj Q\u2019ij vihkimykseen Tat\u00a0Rigoberto Itzep Chanchavacin\u00a0edustamaan vanhaan ja arvostettuun Momostenangon perimyslinjaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Uusi oksa perinteen puuhun<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohjoisena p\u00e4iv\u00e4npit\u00e4j\u00e4n\u00e4 olen saanut luvan \u2019kasvattaa omaa oksaa perinteen puuhun\u2019<\/em>. T\u00e4m\u00e4n oksan kasvattaminen on vaatinut paljon ty\u00f6t\u00e4 ja se on johtanut viime vuosien aikana oman mytopoeettisen synteesini luomiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ei-syntyper\u00e4isen\u00e4 mayatietouden kantajana vastuuni on erityisen suuri. Siksi olen olen jatkuvassa yhteydess\u00e4 mayaopettajiini, pyyt\u00e4en heilt\u00e4 ohjausta, tarkistusta ja tietoni syvent\u00e4mist\u00e4: linjautumista yh\u00e4 uudelleen el\u00e4v\u00e4\u00e4n mayakulttuurin jatkumoon ja sen uudistumisen virtauksiin.<\/p>\n\n\n\n

Minulle annettu pyh\u00e4 perint\u00f6, sukupolvien suurin uhrauksin kantamat viisauden siemenet, on tuotu kauas pohjoiseen, uuteen maaper\u00e4\u00e4n. Miten vaalia niit\u00e4? Olen t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in, kysym\u00e4ss\u00e4 miten kantaa ja jakaa t\u00e4t\u00e4 lahjaa, kunnioituksella ja kulttuurisella n\u00f6yryydell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4 Maya? T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tarkoituksena on avata sit\u00e4 laajaa merkityskentt\u00e4\u00e4, johon sanalla \u2019maya\u2019 voidaan viitata maantieteellisesti, ajallisesti, alueellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti.  Kun vastaamme tulee sana \u2019maya\u2019, voimme kysy\u00e4 tarkennusta: mik\u00e4 ajankohta tuhansien vuosien mayakulttuurin jatkumossa, mik\u00e4 maantieteellinen sijainti laajemman maya-alueen kokonaisuudessa, mik\u00e4 mayakieli suuremmassa sukupuussa ja mik\u00e4 monista ajanlaskuista mayojen monikalenterij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.  T\u00e4m\u00e4 on vain lyhyt ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1670,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[15],"tags":[67,37,28,70,57,68,66,65,29,42,69,71],"class_list":["post-1671","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kawoq","tag-aikainkudelmointia","tag-aikainpuu","tag-aikakudelmointia","tag-aj-qij","tag-chol-qij","tag-guatemala","tag-kawoq","tag-myrskykatilo","tag-nordic-hummingbird","tag-outi-leiskuma","tag-paivanpitaja","tag-pohjoinen-paivanpitaja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1671"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1698,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1671\/revisions\/1698"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1670"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1671"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1671"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nordichummingbird.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1671"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}